Suomen eduskuntatalon pylväiden ruiskuttaminen punaisella maalilla oli omana aikanaan häkellyttävä performanssi ja ympäristötaideteos. Mikä olisikaan paremmin tuonut esiin ilmastokriisin poliittisen ratkaisun välttämättömyyden kuin vallan pylväiden koristeleminen punaisella, tuolla rakkauden, intohimon, vaaran ja ennen kaikkea elämän jatkuvuuden värillä!
Näitä kaikkia tunnemielikuvia eduskuntatalossa työskennelleet poliitikot olisivat tarvinneet, jotta ilmastokriisi olisi saatu ajoissa pysäytettyä. Performanssi oli sormi, joka yritti osoittaa kaikille, kuinka vähän aikaa kriisin ratkaisemiseen oli jäljellä.
Nähtävästi niin poliitikkoja kuin performanssista kansalaisille raportoinutta uutismediaakin kuitenkin pelotti katsoa sormen osoittamaan todellisuuteen. Se oli liian vaikea, ahdistava ja poliittisesti haasteellinen. Siksi oli helppo siirtyä keskustelemaan itse sormesta ja työntää – kuten tapana vielä siihen aikaan oli – sormen osoittama asia pois mielestä.
Aikalaisdokumenteista voimme esimerkiksi lukea sen, kuinka jotkut tulkitsivat performanssin hyökkäyksenä demokratiaa vastaan. Vasta myöhemmin tajuttiin, että ilmastokriisihän se oli, joka lopulta suisti monet yhteiskunnat autoritaarisen kehityksen ja diktatuurin tielle. Toiset olivat hyvin pragmaattisia ja pohtivat sitä, pitäisikö eduskuntatalon edustalle tuoda mellakka-aitoja ja betoniporsaita, jotta muistutukset kriisin olemassaolosta eivät häiritsisi eduskunnan työtä. Kolmannet purkivat vihaansa performanssin tekijöitä kohtaan sosiaalisessa mediassa. Kaikki olivat järkyttyneitä siitä, kuinka hirveä asia sormi oli.
Performanssin aikaan mediajulkisuus toimi vahvasti niin sanotun huomiotalouden periaatteen mukaisesti. Se antoi ympäristötaideteokselle valtavasti näkyvyyttä etenkin uutis- ja sosiaalisessa mediassa. Huomiotalouden logiikan mukaisesti teoksen poliittinen ja yhteiskunnallinen merkitys jäi kuitenkin nopeasti muiden, suurta yleisöä enemmän kiinnostavien asioiden jalkoihin.
Pylväät pestiin ripeästi takaisin graniittiseen harmauteensa. Elämä ja politiikka palasivat arkisille urilleen vielä joiksikin vuosiksi.
Vinjetin taustakuva: Elokapinan Instagram-sivu.
Edit 25.9.2024
20:06, pieniä kielellisiä korjauksia. Sana taiteellinen korvattu sanalla poliittinen.
21:25, loppua muutettu ja lisätty lause: "...palasivat arkisille urilleen vielä joiksikin vuosiksi."