Heikkolaatuinen suomalainen

Ikävä tosiasia on, että osa suomalaisista on kovin heikkolaatuista ainesta. Heikkolaatuisuus ei ole kuitenkaan geneettinen ominaisuus. Se kehittyy ihmiselle vähitellen etenkin silloin, jos hän hakeutuu vuorovaikutukseen muiden jo vahvasti heikkolaatuisten kanssa.

Heikkolaatuiseksi vajoamista edistävät hutera identiteetti ja turvattomuuden tunne. Samat piirteet vaivaavat tietenkin monia suomalaisia, mutta heikkolaatuisuuteen taipuvainen alkaa paikata heiveröistä identiteettiään samanhenkisten ryhmäidentiteetillä.

Kun heikkolaatuiset löytävät toisensa vaikkapa sosiaalisessa mediassa, heidän yhteenkuuluvaisuuden tunteensa vahvistuu. Yksi keskeinen vahvistamisen keino on vihanlietsonta erilaisia ihmisiä, kuten maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kohtaan. Yhdessä vihaaminen luo vahvan ja ryhmän jäseniä palkitsevan sidoksen. Heikkolaatuisuuteen taipuvainen tuntee vihdoin olevansa hyväksytty.

Vihan tunteen voimistumisen rinnalla empatia oman ryhmän ulkopuolisia kohtaan sammuu. Empatia ei ole koskaan ollut heikkolaatuisuuteen taipuvaisen vahvoja luonteenpiirteitä, joten sen rajoittaminen vain oman ryhmän jäseniin sujuu häneltä vaivatta.

Vihan kasvaessa ja empatian kuihtuessa kognitiivinen kehitys seuraa mukana. Nyt jo vahvasti heikkolaatuinen alkaa nähdä ryhmäidentiteetistään poikkeavat ihmiset massana, jossa ei ole tuntevia, ajattelevia ja oman historiansa eläneitä yksilöitä. On helpompi vihata kohdetta, jolla ei ole inhimillisiä ominaisuuksia, ihmisyyteen kuuluvia sävyjä.

Heikkolaatuisuuteen kuuluu myös omien puutteiden ja pelkojen heijastaminen muihin ryhmiin, etenkin maahanmuuttajiin. Heistä tulee syntipukkeja, joiden syyksi voidaan laskea oikeastaan mikä tahansa yhteiskunnallinen ongelma. Tästä avautuu tie ihmisten vainoamiseen, eristämiseen – jopa tuhoamiseen.

*

Suomessa eletään nyt sen kysymyksen äärellä, mitä meidän pitäisi tehdä tämän omasta heimostamme kumpuavan, pahaa oloa, vihaa ja aggressiota koko yhteiskuntaan levittävän heikkolaatuisen aineksen kanssa. Miten suhtautua siihen, että ainesta on pääsyt purskahtamaan politiikan huipulle saakka?

---

Blogissa hyödynnetty Suomeen kontekstualisoiden psykologi Steve Taylorin artikkelia Racism isn’t innate – here are five psychological stages that may lead to it. The Conversation -verkkomedia.

TILAA BLOGI

Edit. 17.9. 15:22. Ensimmäisestä virkkeestä poistettu sana "pieni". 15:47. Kirjoitusvirheitä korjattu.

Kuva Ylen A-studion lähetyksesta 27.8.2025. Kuvankäsittely: JS.