MITÄ TAPAUS MARIN KERTOO JOURNALISMISTA?
Updated: Aug 26, 2022
Journalismi kertoo pääministeri Sanna Marinista kaiken mahdollisen, yksityiselämän pienimpiä nurkkia myöden. Nurkista paljastuvien asioiden sanotaan olevan yhteiskunnallisesti merkittäviä. Vähintään yhtä merkittävää on kuitenkin se, mitä Marin kertoo journalismista. Pääministerit tulevat ja menevät. Journalismi jää.
Marinia pyörittävällä journalismikoneella on kaksi, toisiinsa lomittuvaa ominaisuutta.
Niistä ensimmäinen nojautuu journalismin ylevään kertomukseen. Tässä kertomuksessa journalismi valvoo merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita, etenkin poliitikkoja ja rahavallan edustajia. Sitkeät toimittajat penkovat näiden roskiksia – vertauskuvannollisesti ja joskus myös konkreettisesti. Ylevä kertomus on vahva. Se on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi ja muodostaa keskeisen osan sananvapautta.
Kun dyykaamalla sitten löytyy jotain mielenkiintoista, se nostetaan julkisuuteen. Erityisen valppaita journalistit ovat väärinkäytösten ja kommellusten kohdalla. Niiden kautta voidaan osoittaa vallakkaan moraalinen alennustila, korruptoituneisuus tai huonotapaisuus. Näiden ominaisuuksien avulla hänen sopivuutensa ja pätevyytensä yhteiskunnallisena vallankäyttäjän voidaan kyseenalaistaa.
Ylevään kertomukseen kuitenkin lomittuu huomiotalouden kertomus. Siinä journalismin tehtävä on puhutella kuluttajiaan tavalla, joka maksimoi journalismin oman näkyvyyden ja sosiaalisen median klikkausten määrän. Tässä katsannossa journalismi itsessään on myytävä tuote, joka on saatava kaupaksi parhaalla mahdollisella hinnalla. Mitä enemmän ostajia, sen enemmän medialle heruu rahaa ja myös valtaa. Seksi, ulkonäkö, raha ja päihteet muodostavat huomiotalouden ehtymättömän polttoaineen. Huomiotalouden kertomuksessa journalismi puhuttelee tietoisesti ihmisten tirkistelynhalua, kateutta, moralismia ja ennakkoluuloja.
Huomiotalouden kertomuksessa tärkeää ei ole vain se, mitä roskiksesta löytyy. Tärkeintä on roskiksen penkominen ja sen sisällön levittäminen ihmisten päiviteltäväksi. Olennaista ei ole yhteiskunnallinen merkittävyys vaan populistinen kiinnostavuus.
Journalistiset mediat sijoittuvat eri tavoin ylevän kertomuksen ja huomiotalouden viritämään tilaan. Toiset menevät reippaammin huomiotalouden suuntaan, toiset pyrkivät välttämään sen perversseimpiä muotoja. Yhdelläkään kaupallisen median palkkaamalla päätoimittajalla ei ole kuitenkaan varaa olla ottamatta huomioon huomiotalouden logiikkaa. Olemme kaikki sen sisässä, myös tämä blogi.
Jos roskajournalismia kritisoi huomiotalouden kiihdyttämisestä, se ryhtyy puolustustaisteluun vetoamalla ylevään kertomukseen. Journalismikritiikki leimataan hyökkäykseksi, joka kohdistuu sananvapauteen ja kansalaisten oikeuteen saada olennaista tietoa vallan toiminnasta.