Mitä tekee journalismi?

On kiinnostavaa seurata, miten uutismediat avaavat yleisöilleen kokoomuksen poliittis-viestinnällisiä siirtoja. Niillä puolue pyrkii työntämään hallituksen rasismiongelmaa kauemmas pääministeristä, siis pienentämään häneen kohdistuvaa vastuun kantamisen painetta. Samalla kriisiä yritetään hallita rajaamalla se perussuomalaisiin.

Ensimmäinen siirto tehtiin jo Teemu Keskisarjan rasististen ulostulojen jälkilöylyissä. Silloin luotiin malli, jossa kansanedustajien ulostulot “kuuluvat” ensisijaisesti eduskuntaryhmille. Järjestely rakentaa pääministerille suojamuuria ja tarjoaa käyttöön fraasin: “Olemme sopineet, että asia käsitellään ryhmäpuheenjohtajien tapaamisessa.” Pääministerin vastuu ei tietenkään katoa, mutta sitä laimennetaan kohun alkuvaiheessa siirtämällä asia alemman tason prosessiin. Samalla ostetaan aikaa. Nyt mallia testataan käytännössä ensimmäistä kertaa.

Toinen siirto tuli näkyviin tiistain (16.12.) A-studiossa. Kokoomus on selvästi terävöittänyt viestintäänsä. Nyt se sanoo rasismia rasismiksi ja pyrkii samalla loppusijoittamaan koko ongelman vain perussuomalaisten kannettavaksi. Kun rasismi rajataan yhden puolueen sisäiseksi kysymykseksi, se näyttäytyy vähemmän pääministerin johtajuusongelmalta. Ratkaisu avaa kuitenkin tilaa epämiellyttäville kysymyksille: jos kesällä 2023 perussuomalaisten rasismi oli koko hallituksen asia, miksi ei nyt?

Aivan riippumatta siitä, kuinka suunniteltuja siirrot ovat, niiden funktio on selvä. Ne suojelevat pääministeriä siltä, että hän joutuisi kantamaan täyden vastuun hallituksensa moraalisesta konkurssista. Tekojen ja sanojen välinen ristiriita on niin suuri, että se näkyy kuuhun saakka. Se myös vaikuttaa koko Suomen henkiseen ilmapiiriin.

Molemmat siirrot ovat tietenkin riskialttiita. Voi olla, että rasismiongelma lykkääntyy hetkiseksi kauemmas vain tipahtaakseen entistä raskaampana pääministerin kontolle. Ne myös näyttävät helposti siltä, mitä ovatkin, eli manöövereiltä, joilla pyritään minimoimaan pääministerin altistusta ja näin turvaamaan hallituksen toimintakykyä.

Journalismille lankeaa asetelman raportoimisessa poikkeuksellisen suuri vastuu, semminkin, kun hallituksessa muhiva rasismi on laajentunut Suomen mainetta koskevaksi kansainväliseksi kysymykseksi. Uskaltaako journalismi poliittisen vallankäytön julkisena valvojana vihdoin laittaa pääministerin kunnolla tilille jatkuvasta vastuun välttelystä? Vai jäävätkö toimitukset odottelemaan taas yhtä rasistista ulostuloa ja uusia vastuun pakoilun poliittisia mekanismeja?

TILAA BLOGI

Vinjetin taustakuva. Kuvakaappaus Ylen A-studiosta 16.12.2025.