Naisvihan teoria ja käytäntö

Kolme aikuista miestä raiskaa metsikössä alaikäisen humaltuneen tytön, jonka ovat tavanneet läheisessä Malmin sairaalan odotustilassa. Tyttö on tuotu sinne ambulanssilla selviämään kovasta humalastaan. Helsingin käräjäoikeus kuitenkin vapauttaa miehet. Oikeuden mukaan tyttö ei ole selvästi ilmaissut miehille, ettei halua seksiä heidän kanssaan.

Tapauksen puinti julkisuudessa on keskittynyt oikeuden päätökseen, käytettävissä olleeseen näyttöön ja uhrin suostumukseen. Kaikkinensa uhrin toimintaa syynätään – jälleen kerran – suurennuslasilla. Yhtä hyvin voitaisiin kuitenkin tarkastella miesten tekoja, niiden etiikkaa ja yhteiskunnallista sukupuolittuneisuutta. Tekojen juridinen merkitys punnittaneen jossain vaiheessa uudestaan hovioikeudessa.

Miesten näkeminen moraaliltaan vinksahtaneiksi, primitiivisten halujen vietävissä oleviksi surkimuksiksi on kenties oikeaan osuva mutta liian helppo johtopäätös. Niin heidän toimintansa kuin raastuvanoikeuden päätös asettuvat osaksi monimutkaista yhteiskunnallista asetelmaa, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien valtasuhteiden kudelmaa.

Malmilla konkretisoitui naisiin kohdistuva aggressiivisuus ja viha, jota Andrew Taten kaltaiset ”vaikuttajat” suoltavat sosiaalisen median miljoonayleisölleen. Sanottakoon, että yleisössä nököttää myös merkittävä joukko suomalaisia miehenalkuja, jotka imevät tuon entisen potkunyrkkeilijän teorioita opetellessaan miehenä olemisen alkeita.

Ei kannata olla hölmö ja väittää, että esimerkiksi verkon naisviha olisi suoraviivaisesti aiheuttanut Malmin tapahtumat. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten miesten tekoja tulkitaan yhteiskunnassa ja mihin piirtyy sallitun ja kielletyn raja. Mitä enemmän naisvihaa siedetään sosiaalisessa mediassa ja yhteiskunnassa ylipäätään, sen enemmän saa tilaa ilmapiiri, jossa raiskaus voidaan tulkita miehen oikeudeksi, uhrin syyksi tai kummaksikin.

Jos halutaan miettiä sitä, miten Malmin kaltainen seksuaalinen väkivalta voidaan estää, ei kannata jumittua yhden tapauksen yleiseen päivittelyyn. On analysoitava ja keskusteltava laajasti naisiin kohdistuvan aggressiivisuuden ja naisvihan kaikista muodoista sosiaalisesta mediasta Malmin sairaalan metsikköön.

Ps. Australialaisen Kate Mannen teos Down Girl: The Logic of Misogyny (Penguin 2017) avaa kiinnostavasti naisvihan problematiikkaa.

TILAA BLOGI (ILMAINEN)

Vinjetin taustakuva on Andrew Tatesta. Kuvaaja: James English. Lisenssi: Creative Commons Attribution 3.0 Unported. Kuvankäsittely JS.

Edit. 1.5.2025, 17:29. Pieniä kielellisiä korjauksia. Lisätty teosvinkki 21:23.