top of page
Search

YHTEISKUNTA KRIISIVIESTINNÄN TILASSA

Updated: Mar 14, 2022


Puolustusministeri Antti Kaikkonen postasi ennen Yhdysvaltain vierailuaan sosiaaliseen mediaan videoklipin, jossa luisteli aurinkoisella järven jäällä. Luistelun päätteeksi hän kertoi menevänsä saunaan ja vasta sitten matkalle. Hän kehotti suomalaisia ulkoilemaan.


Klippi on erinomaista kriisiviestintää. Se kertoo kaksi asiaa yhtä aikaa: Muuttuneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen on reagoitava, mutta samalla elämän on jatkuttava mahdollisimman normaalina. Kaikesta huolimatta aurinko paistaa tänään!


Nyt soditaan kolmella rintamalla: Ukrainassa, perinteisessä mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Koskaan aiemmin rauhan aikana sodan kuvasto, pelot ja uhat eivät ole olleet niin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa kuin tällä hetkellä. Siksi ei ole lainkaan ihme, että monet kauppiaat haluavat tehdä liikkeistään demilitarisoituneita vyöhykkeitä poistamalla sotaisat lööpit. Media kohdistaa ihmisten mieliin valtavan paineen. Kukaan ei jaksa sitä 24/7.


Journalismin varsinainen tehtävä ei ole luoda toivoa vaan esittää asiat niin kuin ne ovat, mahdollisimman tarkasti ikäviä tunteita unohtamatta. Kriisiviestinnän psykologinen haaste on kovempi. Sen on reagoitava myös journalismin luomaan paineeseen. Kriisiviestinnän on rakennettava perspektiiviä ja vahvistettava ihmisten jatkuvuuden tunnetta ja toimintakykyä. Samalla sen on oltava luotettavaa ja realistista.


*


Tilanne on uusi niin yksityisen kuin julkisen sektorin viestijöille.


Suurin osa yrityksistä ei voi välttää kannanottoa sotaan, eikä haluakaan välttää. Ukrainan värit ovat tulleet katukuvaan ja yritysten viestintään. Ne joutuvat miettimään kovassa paikassa uudestaan sellaisia hieman abstrakteja käsitteitä kuin yhteiskuntavastuu ja yritysaktivismi.


Valtionhallinnon organisaatiot ovat harjoitelleet poikkeusolojen koronaviestintää jo parisen vuotta, mutta panokset ovat olleet kirjaimellisesti toiset kuin tällä hetkellä. Suomi ei ole juuri nyt sota- tai poikkeustilassa, mutta ihmisten epävarmuudet ja pelot ovat kasvaneet massiivisesti. Tämä asettaa vaatimuksia niin johtavien poliitikkojen, valtioneuvoston kuin ministeriöidenkin viestinnälle. Juuri nyt tasavallan presidentin ja pääministerin sanallista ja sanatonta viestintää tulkitaan maanisen huolellisesti. Myös viestijän persoonallisuus piirtyy esiin poikkeuksellisen tarkasti.


Kolmisen vuotta sitten valtioneuvosto laati tehostetun viestinnän ohjeen kriisi- ja poikkeusaikojen varalta. Veikkaan, että ohjetta syynätään nyt tarkasti. Nykyistä kriisiä on arvioitava huolellisesti sen viestinnälle asettamien haasteiden ja mahdollisten uhkien valossa.


Yksi asia on kuitenkin varma. Tilanne osoittaa selvästi sen, kuinka mahdottoman tärkeää roolia viestintä kantaa poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kriisissä. Niin meillä kuin – niin – itänaapurissakin.

306 views0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page