DEMOKRATIA – TUO VAIKEA SANA

Presidentinvaaleissa keskustellaan demokratiasta, mutta ei sanota sanaa ääneen. Kummallinen häveliäisyys häivyttää näkyvistä ison kuvan eli sen, mihin suomalainen demokratia on menossa ja mikä ehdokkaiden suhde asiaan on. En kaipaa sanallistettua arvomössöä vaan ehdokkaiden poliittisen toiminnan valottamista ja asioista keskustelemista niiden oikeilla nimillä.

*

Demokratian pohtimista juuri nyt puoltavat monet poliittisen todellisuuden piirteet.

Suomalaisten poliitikkojen ulostulot kertovat halusta ottaa etäisyyttä liberaalin demokratian ydinarvoihin. Jotkut kyseenalaistavat avoimesti riippumattoman tuomioistuinlaitoksen toiminnan. Toiset hyökkäävät journalismin etiikkaan sitoutunutta uutismediaa vastaan. Eduskunnan puhemies ja presidenttiehdokas väläyttää rajoituksia poliittiseen toimintaan kansalaisen syntyperän perusteella.

Demokratialla menee huonosti, katsoipa sitten itään tai länteen. Venäjää hallitsee diktaattori. Monet seuraavat levottomuudella demokratian murenemista Yhdysvalloissa. Euroopassa esimerkkejä ovat Puola ja Unkari. Göteborgin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Staffan Lindbergin mukaan joka viides Euroopan unionin maa kuuluu riskiryhmään. Mukana on sellaisia maita kuin Slovenia, Kroatia ja Tšekin tasavalta. Voidaan perustellusti keskustella siitä, onko Suomi jotenkin immuuni vastaavalle poliittiselle kehitykselle.

Kysymys demokratian kohtalosta askarruttaa myös monia arvostettuja politiikan tutkijoita. Vaikka tutkijat ovatkin erimielisiä esimerkiksi siitä, kuinka vastustuskykyisiä demokratiat ovat autokratian kehittymiselle, heidän huolensa on käsin kosketeltava. Tämä selviää lukemalla vaikkapa usean kirjoittajan tuoreen artikkelin Oxfordin yliopiston julkaisemasta International Studies Review’stä.

Vaikka tutkimukset antavat osviittaa, että suomalaiset suhtautuvat demokratiaan edelleen myönteisesti, ne eivät tavoita sitä, millaisissa olosuhteissa ja kuinka helposti autoritaarinen politiikka ollaan valmiita hyväksymään. Jo nyt perussuomalaisten kannattajien kiinnittyminen demokratiaan on muita heikompaa. He kaipaavat vahvaa johtajaa ja luottavat keskimääräistä vähemmän riippumattomaan oikeuslaitoksen ja median toimintaan. Tästä nousee puoluerajat ylittävä kysymys: Kuinka paljon turvallisuusuhkien vahvistuminen ja myös niiden tietoinen lietsominen ajavat suomalaisia turvautumaan autoritaarisiin poliittisiin ratkaisuihin?

*

Mediaa seuraamalla saa helposti vaikutelman, että suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden ratkaisee lähinnä budjettialijäämä. Jos demokratia alkaa Suomessa murentua, murentuvat samalla sellaiset arvot, joita ei rahalla voi mitata.

TILAA BLOGI

Kuva: Wikimedia Commons. Kuvaaja Santeri Viinamäki. Kuva esittää 2018 äänestyslippua. JS käsitellyt kuvaa poistamalla turhia esineitä ja muuttamalla vuosilukua sekä sen väriä.