En enää hae tutkimusrahoitusta miltään taholta. Siksi voin paljastaa hyvin rahastavan hakemuksen salaisen reseptin, joka ei oikeastaan ole lainkaan salainen. Menestyneimpiä kuponkejani olen työstänyt noudattaen viittä mainosguru David Ogilvyn (1911–1999) ohjetta.
1. Luovuudestasi ei ole tämän päivän bisneksessä mitään höytyä, ellet osaa myös myydä sitä, mitä luovuudellasi saat aikaiseksi.
Tiedeyhteisöjen reunoilta löytyy edelleen kasapäin superkyvykkäitä tutkijoita, jotka eivät koskaan ajattele, että heidän pitäisi jotenkin myydä osaamisensa. Totuus on kuitenkin se, elämme yhteiskunnassa, jossa myydään maitoa, leikkeleitä, autoja, ajatuksia ja politiikkaa. Myös hakemukset pitää muotoilla siten, että rahoituksen päällä istuva ostaa niiden ideat. Hakemus on aina myyntipuhe – hakijan toiveista ja etiikasta riippumatta.
2. Mitä informatiivisempi mainoksesi on, sen vahvemmin se saa kokijansa puolelleen. Hakemuksessa tämä tarkoittaa vahvaa affordanssia. Sanalla on monta merkitystä, mutta markkinoinnissa se viittaa selkeän ja yksiselitteisen kuvan synnyttämiseen kuluttajan mielessä. Hyvällä affordanssilla varustettu hakemus avautuu vaivattomasti ja esittää monimutkaiset asiat yksinkertaisesti, informatiivisesti. Kehnoa affordanssia huokuva hakemus tekee yksinkertaisistakin asioista tolkutonta sotkua.
3. Hyvä mainos myy tuotteensa kiinnittämättä huomiota itseensä.
Hakemuksessa tämä tarkoittaa kahta asiaa. Tutkimusidean pitää olla niin iso ja erottuva, että sen merkitys avautuu heti ensimmäisistä virkkeistä lähtien. Silloin idea itsessään alkaa säteillä hakemuksen läpi. Sen lisäksi hakemuksen kielen on kannateltava ideaa vaivattomasti ja kokonaisuuden kytkentäpisteiden on oltava kunnossa. Kytkentäpisteet tarkoittavat hakemuksen osien saumatonta ja loogista linkittymistä toisiinsa. Silloin hankkeen rakennustelineet häipyvät näkyviltä. Lukija saa eteensä kiehtovan rakennuksen, jonka sisään tekee mieli astua.
4. Kuluttaja ei ole ääliö. Hän on vaimosi.
Hieman sukupuolittunut ilmaisu tarkoittaa sitä, että kunnioittaa hakemuksen arvioijan älykkyyttä, kokemusta ja tunteita. Vaikka hän ei olisikaan asiantuntija juuri hakemuksesi alueella, hän on useimmiten kokenut tutkija, joka kyllä tunnistaa tekstin aukot, maskit ja ajattelun heikkoudet. Arvioitsijan kunnioittaminen kannattaa aina, myös silloin, kun hän sattuu olemaan ääliö.
5. Rekrytoi ihmisiä, jotka ovat itseäsi kyvykkäämpiä ja luota heihin. Etsi kunnianhimoisia tekijöitä, jotka eivät juutu rutiineihin.
Tutkimustyössä rutiinit ovat välttämättömiä, mutta niihin juuttuminen tuhoisaa. Hakemusvaiheessa tämä toimii oikein hyvin tiimin rakentamisen ohjeena.
Kuvassa David Ogilvy. Kuvalähde: https://www.businessandleadership.com/wp-content/uploads/2017/10/David-Ogilvy-lists.jpg