top of page
Search

Jamppa vihaa Sannaa



Jamppaa vituttaa. Nyt se nainen poseeraa jossain ulkomaisessa muotilehdessä kahdeksan tonnin takissa. Saatana, onneksi sentään päästiin eroon siitä huulipunahallituksesta!

 

Jampan ongelma on yleinen mutta vähemmän tunnettu: hän on elämänkaunainen. Tutkijat kutsuvat elämänkaunaksi monimutkaista mielen toimintoa, jossa sisäiset häpeän ja kateuden tunteet muuntuvat ulospäin suuntautuneiksi vihan, närkästyksen ja tuohtumuksen ilmaisuiksi. Sanottakoon heti, ettei elämänkauna katso sukupuolta, vaikka tässä blogissa pääosaa näytteleekin Jamppa.

 

Elämänkaunaiset jakavat monia yhteisiä piirteitä. He eivät esimerkiksi osaa tutkailla ja arvioida omia ajatuksiaan tai tunteitaan. Jampalle tästä on etua, koska hänen ei tarvitse kohdata kysymystä: Miksi ihmeessä vihaan niin paljon tuota nuorta naista? Kysymyksen pohtiminen nostaisi ahdistuksen pintaan. Se kyseenalaistaisi vinhasti pyörivän vihan luupin, joka on Jampalle sekä ansa että psyykeä pystyssä pitävä voima. Jampalla ei ole varaa pysähtyä ja lakata vihaamasta.

 

Muiden elämänkaunaisten tavoin Jamppa tuntee itsensä myös uhatuksi. Erityisen uhan juuri hänelle muodostavat vahvat, kauniit ja elämässään eteenpäin menneet naiset. Jamppa on selvillä, etteivät sellaiset ole kiinnostuneita jampoista. Hän kyllä haluaisi pärjätä kisassa, mutta tietää, ettei mahiksia ole. Tällaiset naiset uhkaavat Jampan heikkoa ja juuri siitä syytä pullistelevaa maskuliinisuutta. Ainoa keino, millä hän kykenee tilannetta hallitsemaan, on näiden naisten mitätöinti. Jamppa asettuu heidän yläpuolelleen paitsi vihaamalla myös tuohtumalla milloin heidän pukeutumisestaan, milloin tanssimisestaan, milloin mistä tahansa.

 

Kolmanneksi elämänkaunaisia yhdistäväksi piirteeksi voi poimia uhriutumisen. Jampasta tuntuu, että maailma on mennyt kerta kaikkiaan raiteiltaan ja miehistä tullut uhattu laji. Tämä nostattaa hänen vihaansa etenkin niitä naisia kohtaan, jotka haastavat avoimesti sukupuolittuneita valtarakenteita. Jamppa kaipaa takaisin vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin miehet olivat miehiä ja naiset naisia – tai korkeintaan hyviä jätkiä. Hän ei tietenkään tajua, että myös siinä maailmassa hänen egonsa olisi yhtä hauras ja – niin – kilpailukyvytön kuin nykyään.

 

*

 

Vaikka elämänkauna onkin ihmisen mielen toiminto, se lomittuu tietenkin osaksi yhteiskuntaa. Se on yksi Jampan kytkentäpisteistä sosiaaliseen ja poliittiseen todellisuuteen. Sosiaalisen median aikakaudella Jampan on helppo löytää muita elämänkaunaisia ja vahvistaa niin vihan kuin uhriutumisen tunteitaan. Somen vihapiikeistä, pilkan ja ivan suoltamisesta hänen heiveröinen egonsa saa valtavasti virtaa.

 

Jamppaa on myös helppo puhutella kielteisellä, uhriutumiseen vetoavalla ja syntipukkeja nimeävällä politiikalla ja lööppijulkisuudella. Hän pääsee toteuttamaan elämänkaunaansa toimimalla itseään fiksumpien maalittajien pikku apurina, joka on valmis suuntaamaan vihansa mihin tahansa hänelle osoitettuun kohteeseen.

 

Tässä ja kenties vain tässä mielessä Jamppa on aito hyväksikäytön uhri.

 




 

Blogi sai inspiraationsa seuraavista erinomaisista teksteistä, joissa käsitellään elämänkaunaa (ressentiment):

 

Mikko Salmela & Tereza Capelos: Ressentiment: A Complex Emotion or an Emotional Mechanism of Psychic Defences? Politics and Governance, 2021, 9:3.

 

Eva Illouz: The Emotional Life of populism. How Fear, Disgust, Resentment, and Love Undermine Democracy. Polity 2023.


Vinjetin tauskuva: Wikimedia Commons/Euroopan parlamentti. © European Union. Kuvaa rajattu ja käsitelty voimakkaasti.

 

 

 

11,291 views

Recent Posts

See All

Commentaires


bottom of page