top of page
Search

JOURNALISMI PUHUU ARVOISTA PUHUMATTA ARVOISTA


Suomalainen politiikan journalismi elää paradoksissa: se puhuu arvoista puhumatta arvoista. Tämä näkyi esimerkiksi maanantain 15.5. Ylen aamussa, jossa keskusteltiin hallitusneuvottelujen tilanteesta.


Toimittaja Sanna Savikon ohella studiossa oli kaksi politiikan tutkijaa: Emilia Palonen ja Kimmo Elo. Keskustelu oli eloisaa ja kumpikin tutkija toi esiin sen, että ruotsalaisen kansanpuolueen ja perussuomalaisten välillä on paljon arvoihin liittyviä erimielisyyksiä. Tutkijat eivät kuitenkaan kertoneet, millaisista arvoista on kysymys, eikä Savikko sitä heiltä tiedustellut.


Arvojen sijaan keskusteltiin ”liberaalin” Rkp:n ja ”kansalliskonservatiivisten” perussuomalaisten vastakkaisuudesta. Liberaali ja kansalliskonservatiivinen eivät kuitenkaan ole varsinaisia arvoja vaan poliittista orientaatiota kuvaavia termejä, jotka tietenkin sisältävät asenteita ja arvoja. Kumpikin on niin abstrakti ilmaisu, että journalismin yleisöjen on vaikea hahmottaa, millaisia arvoja niiden taakse kätkeytyy.


Rkp:n ja perussuomalaisten ristiriitojen ytimessä vaikuttavat arvot, joita filosofi Erik Ahlman nimittää oikeusarvoiksi. Niitä ovat esimerkiksi ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Niitä kaikkia journalismi voisi käsitellä Rkp:n ja perussuomalaisten ristiriitojen kautta. Esimerkiksi ihmisoikeudet on painava arvo, joka tuodaan esiin myös perustuslain 22 §:ssä: ”Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.”


*


Rkp:n nettisivuilla ihmisoikeudet liitetään esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeuksiin, translakiin ja maahanmuuttoon. Viimeisestä puolue kirjoittaa seuraavasti: ”Ruotsalaisen kansanpuolueen pakolaispolitiikka rakentuu humanitäärisyyteen ja ihmisoikeuksien suojaan.” Vastauksissaan hallitustunnustelijalle puolue kirjaa: ”Suomi noudattaa ja kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia, perus- ja ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa. Näiden arvojen tulee näkyä hallituksen harjoittamassa politiikassa.”


Perussuomalaisten periaateohjelmassa, maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa tai vastauksissa hallitustunnustelijalle ei mainita sanaa ihmisoikeus lainkaan. Sana ei muutenkaan kuulu perussuomalaisen politiikan sanastoon. Hieman yllättäen se löytyy kuitenkin Riikka Purran hallitusneuvottelujen alussa (5.5.) lähettämästä twiitistä:


”Pienet ovat Suomen hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa yhtään mihinkään, jos vasemmalta kysytään. Esteinä ovat ainakin ihmisoikeudet, perustuslaki, EU, kansainväliset sopimukset, moraali, empatia, maine, lehdistönvapaus ja tietenkin oikeisiin johtopäätöksiin päätynyt tutkimus.”


Mitä ilmeisimmin erilaiset käsitykset ihmisoikeuksista ovat yksi keskeinen Rkp:tä ja perussuomalaisia repivä seikka. Siinä missä ihmisoikeudet ovat Rkp:lle luovuttamaton arvo, perussuomalaiset vetävät ne alas Twitterin viemäristä. Tämä arvoristiriita realisoituu vahvasti monissa asioissa, kuten suhtautumisessa maahanmuuttoon tai yhteiskunnallisiin vähemmistöihin.


*


Jos politiikan journalismi haluaisi pureutua hallitusneuvottelujen keskeisiin arvoristiriitoihin, se poraisi armotta esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja kaivaisi Rkp:n ja perussuomalaisten kannat esiin. Näin journalismi toimisi etenkin siinä tapauksessa, jos neuvottelijat haluavat strategisista syistä vaieta arvoistaan tai pehmentää eripuraisuutta jargonillaan.


Nyt hallitusneuvottelujen arvoristiriidat ja niiden julkisuus muistuttaa kummallisella tavalla alkoholistiperhettä. Asetelman ymmärtämiseksi ei tarvita politiikan tutkimuksen vaan psykoterapeutti Tommy Hellstenin käsitteitä. Kaikki perheen jäsenet varovat puhumasta olohuoneessa röhnöttävästä, tolkuttomasti tilaa vievästä virtahevosta. Kaikki myös tietävät, että ongelmista puhuminen niiden oikeilla nimillä voi johtaa koko perheen hajoamiseen.





(Blogissa hyödynnetty filosofi Ilkka Niiniluodon esseetä Muuttuvat arvot ja etiikka. Se on julkaistu Niiniluodon kirjassa Järki, arvot ja välineet, Otava 1994.)


Kuva: Wikimedia Commons, © Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia.


989 views

Recent Posts

See All

コメント


bottom of page