top of page
Search

MATKALLA POLIISIKUULUSTELUUN


Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon tekemiin rikosilmoituksiin häneen kohdistuneesta fasisti-sanan käytöstä ei pidä suhtautua tunteella. Sen enempää hänen sanomisistaan ei kannata etsiä ristiriitoja tai moralisoida häntä millään tavoin. Se on ajan hukkaa. Olennaista on vain hänen toimintansa poliittinen ja yhteiskunnallinen merkitys.

 

Ennen kaikkea kannattaa miettiä sitä tosiasiaa, että presidenttiehdokkaan poliittisen ajattelun luonnehdinta vie luonnehtijan pikavauhtia poliisikuulusteluun. Kenties juuri siinä on Halla-ahon kampanjan ydinviesti ja tulevaisuuden skenaario.

 

Kun ottaa huomioon presidentinvaalien yleisen harmauden, rikosilmoitukset vahvistavat Halla-ahon profiloitumista. Kuten keskustapuolueen lokakuisessa politiikan tilannearviossa todetaan, perussuomalaiset eivät todellisuudessa välitä ”mollaavista tai vähättelevistä ilmaisuista”, koska ne auttavat puoluetta asettumaan poliittisen jännitteen osapuoleksi. Negatiiviset jännitteet puolestaan syöttävät virtaa koko puolueelle.


Rikosilmoitukset myös normalisoivat Halla-ahoa poliittisena toimijana kääntämällä hänen imagonsa ylösalaisin mollaajasta mollauksen uhriksi. Tämä puolestaan lomittuu sujuvasti osaksi perussuomalaisten laajempaa uhriutumista hyödyntävää poliittista strategiaa.

 

Halla-ahon siirto ei ole kuitenkaan riskitön. Fasismi-sanalla on nimittäin kaksi toisiinsa lomittuvaa mutta erilaista merkitystä: tunnemerkitys ja asiamerkitys.

 

Halla-ahon tekemät rikosilmoitukset koskevat kunnianloukkausta eli liikkuvat tunnemerkitysten maastossa. Tästä korkein oikeus on linjannut muutama vuosi sitten Vehkoo/Lokka -tapauksessa. Oikeuden mukaan poliitikko, joka on esittänyt julkisuudessa vihamielisiä ja provosoivia kannanottoja altistaa itsensä saman tien vastaaville ilmaisuille. Hänen sietokykynsä tulee olla tavanomaista korkeampi. Halla-aho menee heittäen tähän kategoriaan.

 

Varsinainen miina piilee kuitenkin fasismi-sanan asiamerkityksessä. Se viittaa siihen moniulotteiseen keskusteluun, jota niin tutkijat kuin monet muutkin ovat fasismin noususta, määrittelystä ja nykyisistä ilmenemismuodoista käyneet. Tässä kehyksessä kenen tahansa poliittisen toimijan kohdalla voidaan ihan asiallisesti pohtia, löytyykö häneltä fasistisen ajattelun tunnusmerkkejä. En ole lainkaan varma siitä, että Halla-aho haluaa avata tämän keskustelun.

 

On kiinnostavaa nähdä, miten uutismediat toimivat, kun Halla-aho on nyt itse nostanut kissan pöydälle. Toistavatko ne loputtomiin kunnianloukkauskehystä? Vai pureutuvatko ne niin Halla-ahon mahdolliseen fasismiin kuin koko pakettiin eli hänen puolueensa autoritaarisiin ja rasistisiin piirteisiin? Jos journalismi tähän ryhtyy, perussuomalaiset määrittelevät sen saman tien poliittiseksi vastustajaksi ja Halla-ahon ajojahdin uhriksi.

 

Koska kyseessä on tasavallan presidentin vaali, suomalaisilla on tietenkin oikeus tietää, millainen suhde ehdokkaalla ja hänen puolueellaan on fasistiseen ajatusmaailmaan.


Vinjetin taustakuva on kuvakaappaus Ylen suuresta vaalikeskustelusta 21.12.2023.

911 views

Recent Posts

See All

Комментарии


bottom of page