top of page
Search

MIKSI TERRORISMI EI OLE UUTINEN?


Monet ihmettelevät, miksi perussuomalaisten kytkennät terrorismiin eivät ole etusivujen ja lööppien ykkösuutinen. Hämmennys on helppo ymmärtää, koska asian uutisarvo on kiistaton: hallituspuolueen laidalla käy ovi terroristiseen toimintaan.


Journalismin varovaisuuteen voi vaikuttaa ainakin kaksi toisiinsa lomittuvaa seikkaa. Ensinnäkin uutismediat eivät halua joutua taas poliittisen kamppailun osapuoleksi. Sen lisäksi ne eivät todellakaan halua niskaansa syytöksiä parlamentarismin ja demokratian halveksimisesta.


*


Kun uutismedia kesällä tarttui perussuomalaisten ministerien rasismiin, puolue reagoi taitavasti väsäämällä mediasta poliittisen vastustajan. Peliliike ei sinällään ollut omaperäinen. Oikeistoradikaalit puolueet pyrkivät tahraamaan journalismin etiikkaan sitoutunutta mediaa. Nyt iskettiin kuitenkin poikkeuksellisen lujaa, mikä näkyi selvästi esimerkiksi perussuomalaisten puoluekokouksessa. Uhrin roolia pateettisesti vetänyt puoluejohtaja Riikka Purra lietsoi joukkojaan kapinaan uutismediaa vastaan – demokratian puolesta. Hän rinnasti uutismedian toimintatavat Neuvostoliiton totalitarismiin.


Uutismedian on vaikea toimia tilanteessa, jossa se on laitettu poliittisen jännitteen osapuoleksi. Jokainen perussuomalaisista kirjoitettu kriittinen juttu voidaan leimata vastustajan manööveriksi. Jokainen paljastus voi johtaa uuteen uhriutumiseen. Kriittisesti kirjoittavia journalisteja voidaan trollata koska tahansa. Tämä tuo mukanaan varovaisuutta nimenomaan sellaisten uutisten käsittelyyn, jotka voivat räjähtää mediakohuksi ja uhata hallituksen toimintaa.


Syyskuinen rasismitiedonantoa koskeva luottamuslauseäänestys piti hallituksen pystyssä ja antoi tuen myös perussuomalaisille ministereille. Äänestyksen jälkeen ministereiden rasismista uutisoiminen loppui kuin seinään. Jos uutismedia olisi jatkanut raportointia, se olisi helposti saatu näyttämään kamppailulta parlamentarismia ja eduskunnan päätöstä seurannutta nyt-pulinat-pois-ja-hommiin -ilmapiiriä vastaan. Tämä olisi avannut perussuomalaisille mahdollisuuden arvostella uutismediaa demokratian vastaisuudesta jopa Purran kesäistä puoluekouspuhetta rajummin.


Sekä poliittiseksi vastustajaksi leimaaminen että demokratiavastaisuudesta syyttäminen eivät ole hävinneet minnekään puolueen ideologisesta arsenaalista. Tiukan paikan tullen ne on helppo mobilisoida uudestaan.


*


Perussuomalaisia käsittelevä journalismi ei ole kesän jälkeen kuitenkaan muuttunut hampaattomaksi. Uutismediat seuraavat tarkasti hallitusohjelman toteutumista ja hallituksen kykyä hoitaa taloutta sekä eteen ponnahtavia haasteita. Jos perussuomalainen ministeri törttöilisi rasistisesti, mitä ilmeisimmin siihen puututtaisiin. Perussuomalaiset eivät saa näiltä osin mitään erityiskohtelua.


Puolueen terrorismiongelman valottaminen veisi kuitenkin journalismin samanlaiseen asetelmaan kuin kesällä. Niin rasismin kuin terrorisminkin journalistinen käsittely edellyttää puolueen ideologisen muotoutumisen ja äärijärjestöyhteyksien luotaamista. Se vaatii myös keskeistein toimijoiden, myös ministerien, kytkösten selvittämistä ja tietenkin kommenttien kärttämistä hallituskumppaneilta sekä monilta asiantuntijoilta.


Jos uutismediat pistäisivät isomman vaihteen silmään, perussuomalaiset todennäköisesti käynnistäisivät uudestaan syytökset puolueellisuudesta ja uutismedian haluttomuudesta kunnioittaa demokratian pelisääntöjä. Trollit voisivat aktivoitua. Journalistit saisivat myös kohdata monien suomalaisten väsymyksen koko ideologisen tunkion kaiveluun: Jättäkää ne jo rauhaan!


*


Uutismedia joutuu nyt punnitsemaan, onko perussuomalaisen terrorismiongelman perusteellinen läpivalaisu kaiken edellä kuvatun arvoista.


Perussuomalaisten äänestäjillä ja kaikilla suomalaisilla on joka tapauksessa oikeus tietää, miksi terrorismista nyt tuomittujen ja siitä epäiltyjen taustalta löytyy kytkös perussuomalaiseen puolueeseen. Mitä kaikkea se pitää sisällään? Voihan olla, että kyseessä on sattuma. Jos näin on, senkin selvittäminen on journalismin vastuulla.


Jos journalismi alkaa vetää sordiinoa päälle perussuomalaisia koskevissa ikävissä mutta yhteiskunnallisesti merkittävissä uutisissa, se alkaa toteuttaa radikaalin oikeiston poliittista agendaa supistamalla ihan oma-aloitteisesti toimintavapauttaan.





Vinjetin taustakuva: CC BY-SA 3.0, Nick Youngson. Alkuperäistä editoitu.

1,241 views

Recent Posts

See All

Comentários


bottom of page