Pääministeri Petteri Orpon hallitus on koko kesän toteuttanut piilohallitusohjelmaa*, joka on yhteiskunnallisen ilmapiirin kannalta jopa merkittävämpi kuin varsinainen, kirjoihin ja kansiin pakattu ohjelma.
Piilo-ohjelman yksi keskeinen tavoite vaikuttaa olevan järkiperäisen, tosiasioihin nojautuvan julkisen keskustelun rapauttaminen. Jos siltä lähtee pohja, demokratiakin menettää yhden tukipilareistaan.
Piilo-ohjelmaan pääsee käsiksi tarkastelemalla kahta hallituksen toimintaan liittyvää tendenssiä: tosiasioiden tietoista hämärtämistä ja riippumattoman uutismedian asemoimista politiikan osapuoleksi.
Tendenssit kietoutuvat yhteen ja vahvistavat toisiaan.
*
Koko lyhyen hallitustaipaleen ajan tosiasiat ja pääministeri Orpon sanat ovat viihtyneet huonosti yhdessä. Samalla kun hallituksessa istuu rasismia tukevia ministereitä, pääministeri toistaa samaa lausetta: hallituksella on nollatoleranssi rasismille. Näin toimien Orpo tyhjentää sanat todellisista merkityksistään. Ne muotoutuvat rituaalinomaiseksi muminaksi, jonka ainoa tehtävä on pelastaa hallitus ostamalla aikaa kohun laantumiselle.
Tosiasioita voi hämärtää myös kaksoisviestinnällä. Valtiovaranministeri Riikka Purra antaa uutismedian edessä näennäisesti periksi rasismissaan ja sanoo, ettei ”nykyisessä asemassaan” ilmaisisi asioita samoin kuin joskus ennen. Hetken päästä hän tai joku muu puolueesta vesittää sosiaalisessa mediassa uutismedialle kerrotut kannanotot. Kannattajiensa hän antaa ymmärtää, että julkiset perääntymiset on tehty pakon edessä, mutta mikään ei varsinaisesti ole muuttunut.
Näin hallitus on pedannut tilanteen, jossa suomalaisten on mahdoton sanoa, onko totuus hallituksesta ministerien puheissa vai sosiaalisen median ulostuloissa ja niihin ketjuuntuvassa vihassa ja irrationaalisuudessa.
Piilohallitusohjelmaan kuuluu myös voimistuva hyökkäys uutismedian kimppuun. Hallitus leimaa riippumattoman uutismedian poliittisen kamppailun osapuoleksi. Näin journalismin asema toimitetun tiedon tuottajana kyseenalaistetaan radikaalisti. Kyseessä ei ole perusteltu ja asiallinen journalismikritiikki vaan journalismin poliittinen hyväksikäyttö.
Osapuoleksi leimaaminen on maalittamisen ohella keskeinen keino painostaa ammattijournalisteja. Heidät yritetään pelotella varovaisiksi kirjoittamaan kriittisesti perussuomalaisista tai ylimalkaan hallituksesta.
*
En tiedä kuinka hyvin hallituksen ministerit tajuavat millaiseen piilohallitusohjelmaan ovat sitoutuneet. Niin kauan kuin ruotsalainen kansanpuolue, kristillisdemokraatit ja moraalisesti hereillä oleva osa kokoomusta eivät puutu piilo-ohjelmaan, ne tukevat sen toteutumista.
Tällä tiellä eteneminen vie kohti yhteiskuntaa, jossa suomalaisten luottamus niin toisiinsa kuin keskeisiin instituutioihin murentuu aiempaa vakavammin. Yhä useammalle suomalaiselle alkaa olla samantekevää, perustuuko näkemys yhteiskunnasta tosiasioihin vai yksinkertaiseen, mutta tehokkaasti puhuttelevaan propagandaan.
*Käsite piilohallitusohjelma on mukaelma Donald Broadyn piilo-opetussuunnitelmasta. Piilohallitusohjelma viittaa siihen, että hallituksen faktisella toiminnalla on yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita ei ole kirjattu varsinaiseen hallitusohjelmaan. Ilmaisu ei ota kantaa siihen, kuinka intentionaalisesta eli tietoisen tarkoituksellisesta toiminnasta on kysymys. (Edit. 15.8.2023, 14:53.)
Edit. 15.8.2023, n. 12:00. Ensimmäisessä kappaleessa sana vaarallinen korvattu sanalla merkittävä.
Edit. 16.8.2023, 17:11. Toisessa kappaleessa poistettu sana on ja laitettu tilalle vaikuttaa olevan.
Vinjetin taustakuva: Kuvakaappaus Ylen uutisraportista. Petteri Orpon ja Riikka Purran tiedotustilaisuus Kesärannassa 12.7.2023.
Comments