Paha valuu alaspäin
- Janne Seppänen
- 1 hour ago
- 2 min read

Hallitus on todistellut moneen otteeseen, kuinka rikkaille annetut taloudelliset etuudet valuvat alaspäin myös köyhien hyödyksi. Vaikka tämä ns. valumaefekti ei tutkimusten mukaan toimikaan, hallituksen moraalinen ja eettinen asenne kyllä valuu koko yhteiskuntaan.
Epäoikeudenmukaisuus, empatian puute ja heikompien väestöryhmien aseman huonontaminen tarjoavat kansalaisille normin, miten toista ihmistä voi kohdella.
Tuore esimerkki on ns. paperittomien eli esimerkiksi vailla voimassa olevaa oleskelulupaa Suomessa olevien ihmisten terveydenhuollon rajoittaminen.
Hallitus sanoo lakiesityksen lisäävan turvallisuutta, tuovan taloudellisia säästöjä ja vahvistavan paperittomien halua poistua maasta. Vaikka asiantuntijat tyrmäävät kaikki oletetut vaikutukset, hallitus jatkaa lain läpivientiä. Samalla se pitää yllä vihan sävyttämää puhetta “laittomista ihmisistä” ja Suomesta “maailman sosiaalitoimistona”.
Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen pohtikin eduskunnan tiistaisessa (27.5) lähetekeskustelussa sitä, miksi hallitus haluaa saattaa voimaan lain, jolla ei ole mitään toivottuja vaikutuksia. Hänen mukaansa ainoa jäljelle jäävä selitys on “tarkoituksellinen julmuus niitä ihmisiä kohtaan, jotka tässä maassa ovat todennäköisesti kaikkein haavoittuvimmassa ja heikoimmassa asemassa”.
Yleensä niin hillityltä Tynkkyseltä tämä on paljon sanottu.
*
Hallituksen väsätessä lakejaan opettajat raportoivat, kuinka keskusteleminen on kouluissa vaikeutunut huomattavasti. Osa oppilaista kyseenalaistaa avoimesti ihmisoikeudet ja tasa-arvon sekä suhtautuu sallivammin toisten ihmisten syrjintään. Vaikka kyseessä on oppilaiden vähemmistö, he onnistuvat usein hiljentämään toiset aggressiivisilla kommenteillaan.
Voidaan hyvin miettiä, kuinka vahvasti nämä oppilaat ovat sisäistäneet samat arvot ja toimintatavat kuin maan hallitus: empatian puutteen, epäoikeudenmukaisuuden ja vaikkapa julmuuden. Millaisen esimerkin hallitus tarjoaa?
*
Ranskalainen sosiologian klassikko Émile Durkheim (1858-1917) kuvaa ihmisten yhteistä tietoisuutta kollektiivisen tietoisuuden käsitteellä. Se viittaa muun muassa kansalaisten jakamiin arvoihin, normeihin ja tunteisiin, jotka muodostavat yhteiskunnan moraalisen perustan.
Vaikka kouluista kuuluu huolestuttavia uutisia, suomalaisten enemmistö kannattelee edelleen kollektiivista tietoisuutta, jonka arvoperusta poikkeaa huomattavasti hallituksen vastaavasta. Pahan valumista alaspäin vastustetaan, mikä näkyy muun muassa hallituksen kehnoissa kannatusluvuissa.
Useimmat ymmärtävät, että empatia, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen kuuluvat hyvään, eettisesti kestävään elämään ja yhteiseloon. Ne eivät ole osoituksia heikkoudesta vaan vahvuudesta. Ne ovat myös demokraattisen yhteiskunnan tukipilareita ja vahvistavat resilienssiä navigoida vaikeiden aikojen ylitse.
*
Kiitän Kaarina Hazardia ideasta tulkita taloudellinen valumaefekti uudella tavalla. Blogissa esitetyistä ajatuksista vastaan vain minä.
Vinjentin taustakuvassa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps). Kuvakaappaus eduskunnan täysistuntoa 27.5. esittävästä videosta. Kuvankäsittely JS.