Vastuutonta pessimismiä

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Presidentti Mauno Koivisto (1923–2017) ei viitannut tunnetulla elämänohjeellaan siihen, että kädet ristissä odotellaan tulevaisuutta parasta toivoen. Hän tarkoitti seuraavaa: kun tulevaisuus on aidosti epävarma, jatkuva katastrofin odotus tekee ihmisistä helposti varovaisia, kyynisiä ja passiivisia. Hän muotoili sanansa vastamyrkyksi halvaannuttavalle pessimismille, tuntemukselle, joka juuri nyt on levinnyt pelottavan laajalle.

Koivisto jos kuka oli selvillä myös siitä, että suomalaiset ovat onnistuneet rakentamaan jotain tavattoman upeaa: liberaalille demokratialle, oikeusvaltiolle ja sananvapaudelle perustuvan yhteiskunnan. Yhteiskunnan pystyttäminen näiden arvojen muodostamalle perustalle ei ollut eikä ole itsestäänselvyys etenkään autoritaarisen valtion naapurissa sijaitsevalle pienelle kansakunnalle.

Siksi hän olisi varmaan seurannut huolestuneena, kuinka eurooppalainen äärioikeisto rapauttaa juuri näitä arvoja vahvemmin kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Kenties hän olisi ollut kauhistunut, jos olisi joutunut todistamaan, kuinka Yhdysvallat ruokkii samaista äärioikeistoa tavalla, joka muodostaa uhan myös suomalaisen yhteiskunnan saavutuksille.

Juuri tästä syystä, niin uskon, Koivisto olisi tänäänkin lausunut täsmälleen samat sanat.

*

Euroopan ja Yhdysvaltojen poliittista tilannetta tarkasti seuraava historioitsija Anne Applebaum muotoilee viestinsä Koivistoa ankarammin. Hänen mielestään pessimismi on suorastaan vastuutonta. Se on juuri sitä, mitä demokratiaa nakertavat poliittiset voimat haluavat ihmisten tuntevan. Nihilistiset, kyyniset ja välinpitämättömät mielet ovat helppoja saaliita propagandalle. Välinpitämättömyys antaa myös tilaa politiikalle, jossa ihmisarvoa ja -oikeuksia saksitaan pala kerrallaan.

Kenties paras keino puolustaa liberaalia demokratiaa onkin tulevaisuudenuskon vahvistaminen ihmisarvoa kunnioittavalla ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa rakentavalla politiikalla. Sellaista yhteiskuntaa tavoittelevien ja demokratiasta huolissaan olevien kansalaisten kannattaa verkostoitua laajalla rintamalla, tarvittaessa puoluerajat ylittäen. Suomessa demokratia voi hyvin, mutta asetelma saattaa muuttua täälläkin arvaamattoman nopeasti.

Samalla on tietenkin oltava suorakatseisia ja eriteltävä myös liberaalin demokratian epäonnistumisia. Kyse ei silloin ole liberaalin demokratian murentamisesta vaan sellaisten poliittisten strategioiden löytämisestä, joiden avulla tuota suomalaisten arvokkainta omaisuutta voi suojella tehokkaasti.

Liberaali demokratia ei ole täydellinen yhteiskunnan ja kansalaisten yhteiselon järjestämisen tapa, mutta vähiten huono se ilman muuta on.

Valoisaa uutta vuotta!

TILAA BLOGI

Vinjetin valokuva: Mauno Koivisto tyttärensä Assin kanssa 1957. Tekijä: Lehtikuva. Lähde: WikimediaCommons.

Edit 30.12., 09:48. Muutin neljännen kappaleen ilmaisua ehdollisemmaksi lisäämällä varmaan ja kenties -sanat. Korjattu myös Koiviston syntymävuosi.