Oikeistopopulismi muuntaa Kremlin propagandaa todellisuudeksi

Kun uutismedia käsittelee päivänpolitiikkaa, se yleensä rakentaa asetelman eri puolueiden tai hallituksen ja opposition välille. Tällöin häipyy kuitenkin näkyviltä yksi olennainen ja ajankohtainen politiikan jännite: kamppailu liberaalin demokratian ja sitä murentamaan pyrkivän oikeistopopulismin välillä.

Oikeistopopulismin käsittelyn tekee hankalaksi se, ettei ilmiö täysin noudata politiikan journalismin puolueisiin sidottua sabluunaa vaan valuu sen reunojen ylitse. Perussuomalaiset on kiistatta oikeistopopulistinen, osin äärioikeistolainen puolue. Kokoomuksessa ja kristillisdemokraateissa on vahvoja oikeistopopulistisia tendenssejä. Näistä aineksista muodostuu väljä oikeistopopulistinen "kohtio", joka on kuitenkin kaapannut erittäin näkyvän paikan politiikassa ja etenkin mediajulkisuudessa.

Oikeistopopulistien arsenaaliin kuuluvat paljon julkisuudessakin olleet hyökkäykset liberaalin demokratian perusarvoja, kuten riippumatonta uutismediaa, kulttuuria ja tiedettä kohtaan. Samalla koetellaan demokraattisen oikeusvaltion rajoja, josta emeritusprofessori Jukka Kekkonen on juuri kynäillyt erinomaisen kirjan Mureneeko oikeusvaltio?

Journalismi toki käsittelee oikeistopopulismia, mutta yltääkö ruodinta tarpeeksi konkreettiselle tasolle? Mitä esimerkiksi Venäjä-suhteemme kannalta tarkoittaa se, jos liberaali demokratia alkaa maassamme heikentyä toden teolla?

*

Venäjän propaganda ja Kremliä lähellä olevat mediakanavat ovat jo pitkään pyrkineet luomaan kuvaa siitä, että länsimaiset demokratiat ovat moraalisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti rappeutuneita.

Vaikka oikeistopopulistit sanoisivat suhtautuvansa Venäjään kriittisesti (mikä ei aina ole totta), heidän halunsa murentaa liberaalia demokratiaa ropisee väistämättä Kremlin laariin. Mikä olisikaan selvempi osoitus liberaalin demokratian rappiosta kuin sen rapautuminen sisältä käsin! He siis tekevät Venäjän propagandasta suomalaista todellisuutta - osin silkkaa hölmöyttään.

Samaa palvelee yhteiskunnan hajaannuksen ja vastakkainasettelun lietsominen. Provokaatiot ja disinformaatio löytyvät sekä Kremlin että oikeistopopulistien työkalupakeista. Niiden käyttö luhistaa kansalaisten luottamusta siihen, mikä ylipäätään on totta, mikä valhetta.

Toden ja valheen välisen rajan ja samalla järkevän poliittisen keskustelun edellytysten tyrehdyttäminen demokratioissa on yksi Kremlin keskeinen strateginen tavoite.

*

Kaikki liberaaliin demokratiaan kohdistuva kritiikki ei tietenkään palvele Venäjän etuja. Kritiikissä on myös varteenotettavia ulottuvuuksia. Pyrkimys liberaalin demokratian murentamiseen tukee kuitenkin suoraan Kremlin geopoliittisia pyrkimyksiä ja heikentää maamme resilienssiä suojautua niiltä.

Tästä syystä suomalaisten olisi hyvä saada luettavakseen perusteellinen journalistinen selvitys täkäläisen oikeistopopulismin poliittisten pyrkimysten suhteesta Venäjän intresseihin.

Analyysin voisi aloittaa kysymyksellä maamme johtavalle oikeistopopulistiselle puolueelle: Jos kerran haluatte puolustaa Suomea ja suomalaisuutta, niin miksi ihmeessä edistätte sisäpolitiikallanne Venäjän etuja?

TILAA BLOGI

Jukka Kekkonen: Mureneeko oikeusvaltio? Art House 2025.

Vinjetin taustakuvan lisenssi: Creative Commons Attribution 4.0 International. Kuvankäsittely JS.