Rakas Joulupukki, sanottakoon se nyt suoraan: Olen ollut koko vuoden hyvin tuhma.
Yleisen holtittomuuden ohella olen parjannut esivaltaamme pohtimalla esimerkiksi sitä, onko pääministerimme hallituksen johtaja vai kenties kätilö. Olen luonnehtinut eduskuntamme puhemiestä disinformaation lähettilääksi. Olen kertonut, miten valtiovarainministerimme käyttää hyväkseen "kuollutta kissaa" johdattaakseen huomion pois hänelle kiusallisista asioista.
Totisesti saan ansioni mukaan, jos pukinkontista ei löydy Jannen nimellä lahjan lahjaa. Toivon kuitenkin hartaasti, että Joulupukki muistaisi kaltoin kohdeltua esivaltaamme kunnon paketeilla.
Niistä ensimmäiseen voisi paketoida myötätuntoa. Se tarkoittaa kykyä ja halua asettua toisen ihmisen asemaan. Myötätunto auttaisi esivaltaa ymmärtämään sitä surua ja huolta, jota monet köyhät jouluna tuntevat, kun heiltä viedään ja varakkaille annetaan. Ehkä myötätunto johdattaisi myös oivaltamaan, miltä ihmisestä tuntuu, kun häntä verrataan jätesäkkiin tai nimitetään loiseksi. Myötätunto olisi ylipäätään oivallinen lahja, koska oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat sen liittolaisia. Ne puolestaan luovat edellytyksiä sille, että kansalaiset lähtevät edistämään yhteistä hyvää ja kenties jopa ryhtyvät niihin paljon puhuttuihin talkoisiin.
Toiseen pakettiin voisi laittaa reilun annoksen rehellisyyttä. Näin kristillisen juhlan kynnyksellä lienee sallittua siteerata Johanneksen kirjettä, jossa hän toteaa: ”Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.” Johannes puhuu kauniissa jakeessaan monista asioista, kuten esimerkiksi sanojen ja tekojen vastaavuudesta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esivaltakin pitää sen, minkä lupaa, eikä lupaa mitä vain johtaakseen kansalaisia harhaan. Rehellisesti toimimalla luottamus ja totuuden arvostus yhteiskunnassa vahvistuvat.
Kolmanteen pakettiin voisi pinota rautaisannokset ryhdikästä liberaalin demokratian kunnioitusta. Se tarkoittaa muun muassa sitä, ettei maahamme kohdistuvia uhkia käytetä hyväksi oikeusvaltioperiaatteen purkamiseen sekä omien poliittisten pyrkimysten ja tunkkaisen vallan pönkittämiseen. Silloin nimittäin alkaa murtua se, jota esivalta kuvittelee toimillaan puolustavansa: suomalainen demokratia.
Rakas Joulupukki, on tietenkin mahdollista ja jopa todennäköistä, ettei esivaltamme osaa arvostaa pehmeitä paketteja edes silloin, kun niiden sisältö on täyttä terästä. Tästä huolimatta toivon, että juuri nuo paketit löytävät perille. Parhaimmillaan ne voivat antaa saajilleen hitusen poliittista viisautta ja tuottaa näin iloa koko Suomen kansalle.
Valoisaa joulua niin Pukille kuin blogini lukijoille.
Vinjetin taustakuva: WikimediaCommons; Free Stock Photos. Creative Commons CC0 1.0.